Tekoäly, Maagista! Ihminen korvataan? Mikä, miten ja koska?

Tekoäly, Maagista! Ihminen korvataan? Mikä, miten ja koska?

Blogi

Vastaus: kun meillä on tehokas datan validointi, kyvykkyys rakentaa kestäviä ratkaisuja ja lopulta vastaanottava yhteiskunta.

Seuraan suurella mielenkiinnolla tekoälyn, keinoälyn, koneälyn, koneoppimisen keskustelua ja kehitystä. Terminologisesti en tässä takerru näiden eroihin vaan runttaan ne tyytyväisenä yhteen, kaikki tietää mistä puhutaan, tulevaisuuden naapurin peltiheikeistä ja virtuaalimartoista.

Yleisesti julkisuudessa annetaan ymmärtää, että ratkaisut ovat kulman takana – lähivuosien aikana täällä ja pian jopa korvaamassa ihmisen. Yksityiskohtiin menemällä aiheesta on helppo olla eri mieltä valtavirran keskustelun kanssa. Väitteeni pohjautuu tekemääni työhön datan, analytiikan ja informaation (minkä varassa tekoäly toimii tai ei toimi) parissa viimeisen 2 vuoden aikana, yhteensä 2000+ tuntia työ- ja vapaa-aikaa. Toisekseen väite pohjautuu intohimoiseen aiheen yhteiskunnallisen merkityksen parissa kahlaamiseen.

Tällä hetkellä tekoälyn läpimurtoina esitellään mm.

  • Google AlphaGo, joka kykenee pelaamaan ihmistä paremmin Go peliä
  • Microsoftin puheentunnistus toimii testeissä yhtä hyvin tai paremmin kuin ihminen
  • IBM Watson tunnisti harvinaisen leukemia tyypin ja pelasti ihmisen hengen
  • JP Morganin Coin tarkastaa sopimukset sekunneissa mihin aiemmin tarvittiin 360 000 tuntia
  • Googlen Deepmind alkoi käyttäytyä agressiivisesti yksinkertaisessa hedelmien keräyspelissä
  • Cleverbot ja Eugene onnistuu Turingin testissä, eli uskottelemaan koehenkilölle olemaan ihminen

Muitakin esimerkkejä on paljon ja näiden lisäksi tekoälyä valjastetaan jo tänä päivänä hakukoneissa, työnhakemisessa, datan käsittelyssä, tieteessä ja monissa muissa toiminnoissa. Pisimmälle viedyt tekoälyt löytynevät arvopaperikaupankäynnistä ja videopeleistä.

Rajattu ja käsitelty data on tekoälyn happi.

Kuitenkin kaikkia näitä yhdistää yksi tekijä, tekoälyn happi, eli rajattu ja käsitelty data, joissa ihmistä tarvitaan lopulta validoimaan datan eheys ja informatiivisuus. Rajaamisessa ja validoinnissa onnistutaan helposti tic tac toe pelissä tai yrityksen sopimustietokannassa mutta laajemmin informaation suurin haaste voidaan kiteyttää yhteen lyhyeen kysymykseen, mikä on totta? Se pitäisi osata kertoa koneelle tai koneen pitäisi se itse tajuta hyvillä motiiveilla verhottuna.

Odotettavissa olevat lähivuosien mullistavat tekoälyratkaisut.

Taannoin törmäsin Elizabeth Dwoskin Washington Post artikkeliin Applen suunnitelmista. Apple ei tietysti ole ainoa tekoälyn perässä juoksija, muut isot talot investoivat paraikaa yhteensä miljardeja tekoälyyn – kilpajuoksu on kovaa, joista luonnollisesti IBM:n Watson kärkijoukoissa.

Mutta WP artikkeliin viitaten ja mm. Google Assistant -palvelua testaten itse löisin oman pääni pantiksi lähivuosien osalta virtuaaliavustajien puolesta. Yrityksissä näitä jo jossain määrin hyödynnetään, mutta kuluttajakauppa mullistaisi jo yhteiskuntaa. Kuka ei haluaisi omaa avustajaa, jolle luovuttamalla kymmenet eri verkkopalveluiden salasanat ja tunnukset, sekä osoite- ja maksutiedot saat vastineeksi väsymättömän sähkösopimusten kilpailuttajan, kanavapakettien irtisanojan tai hotellien lärääjän palveluihin joiden salasanoista sinulla ei ole enää ollut vuoteen mitään käsitystä. Yes please.

Tämä tulee tietysti mullistamaan verkkokaupan, palvelumuotoilun ja designin merkityksen täysin ja tietoturva-asiantuntijat ehkä repimään hiukset päästään mutta kehitys on väistämätön, avustaja on pakko saada ja se ei vielä tunkeudu yhteiskunnan inhimillisyyteen vahvan tekoälyn tavoin. Kuitenkin virtuaaliavustajissakin puhutaan selkeästi rajattavasta ehjästä datasta, jossa ihminen on ohjaamossa preferoimassa omia kauppoja, sekä hyväksymässä lopulta toiminteita.

Tekoälyn evoluutio (tai revoluutio?) seuraa ihmistä.

Tekoäly on ihmisen aikaansaannos. Sille jaetaan informaatiota ja sitä ”opetetaan” (ohjelmoidaan), esim. F Securen Palumbo ja Ståhlberg alkoivat kehittää koneoppivaa ohjelmistoa jo 2005, jossa tietoturvauhkia verkossa metsästää väsymätön tekoäly. Tässäkin tapauksessa on kuitenkin kysymys tietoturvauhkien estämisestä, eli rajatusta datasta – ja kuten Ståhlberg mainitsee Tuomas Kerkkäsen YLE uutisessa ” – Ihminen pystyy tekemään ratkaisuja konetta paremmin intuitionsa perusteella: tämä näyttää pahalta. Haasteena on saada kone tekemään samat ratkaisut.”

Tähän liittyen relevantti kysymys myös etenkin ns. vahvan tekoälyn läpimurron kannalta siis on: ”- Kauanko menee, että ihminen alkaa syntymänsä jälkeen toimia itsenäisesti tilanteessa kuin tilanteessa? myös intuitionsa pohjalta?” Vastaus on elinikä ja siitä huolimatta kaikilla ei pysy perhovapa kädessä.

Tekoäly kuitenkin kehittyy dataa pikkuhiljaa laajentamalla lopulta vähintään itsestään ajaviin autoihin (sekin alkuun ihmisen opettamana) tai muihin monimutkaista, alati päivittyvää informaatiota hyödyntäviin ratkaisuihin. Yhtä kaikki, itse miellän asian niin, että tekoälyllä tulee olemaan oma pitkä evoluutiokaarensa, aivan kuten ihmisellä. Eri tekoälyjä yhdistelemällä evoluutio tulee luonnollisesti olemaan huomattavasti nopeampi kuin ihmisen tie luolasta pilvenpiirtäjään.

Aidosti ihmisen korvaava tekoäly? No ei nyt ihan niin nurkan takana.

Tästä päästään aasinsiltana ehkäpä kymmeniä vuosia eteenpäin, vahvaan tekoälyyn. Vahva tekoäly saavuttaa inhimillisen tason, eli aidosti korvaa ihmisen, jonka kehittämistä tosin pidetään jossain piireissä mahdottomana. Itse arvelen, että kysymys ei kuitenkaan ole lopulta ihmisen kyvykkyydestä, vaan vahvan tekoälyn kehitys takertuu helposti vuosikymmeniksi suurimpaan jarruun, yhteiskuntaan. Suomalaisen tekoäly startupin (Iris AI) loistavaa Maria Ritolaa HS artikkelissa lainatakseni ”Suomessa ei vielä sisäistetty sitä, että nämä asiat mullistavat koko yhteiskunnan. Meidän täytyy miettiä koko systeemi uusiksi, lainsäädännöstä koulutusjärjestelmään”.

Huh, Maria on kyllä oikeassa. Kävi vain mielessä, etteihän tuossa sotessakaan ole mennyt pitkään ja samalla voidaan kysyä – kuinka kauan menee, että ihminen uskaltaa hyväksyä vahvan tekoälyn? Uskooko ihminen esim. uutisia kasaavan tekoälyn päättelykykyyn valeuutisten osalta? Syntyykö liian suuri riski, että joku haluaa manipuloida tekoälyn keräämää dataa omien etujensa tavoittelemisessa? Miten ihminen tienaa elantonsa? Vaikeita aiheita, joita ei ratkaista nopeasti.

Taitaa siis vantaanjoessa vielä mennä muutama litra vettä ohi, ennen kuin naapurin peltiheikki tulee kyselemään perhovapaa lainaan. Oma pointtini kuitenkin on, että keskitytään me sillä aikaa helposti rajattavaan ja validoitavaan dataan, koska siinä on avain tämän hetken tekoälyratkaisuihin – joista seuraava merkittävin lienee virtuaaliavustajat.

 

/Lauri

ps. Lisäyksenä kokemukseeni pohjaten, myöskään matka datasta informaatioksi, puhumattakaan tiedoksi ei ole ihan yksinkertainen. Vaikea kysymys myös tekoälylle tulee olemaan ”Miksi?”.

pps. En kyllä tosin malta odottaa, että kansalaispalkalla saan uudet vapaalaskusukset ja voin muuttaa talviksi lyngenin vuorille. Samaan aikaan peltiheikki valmistelee illallista ja virtuaalimartta hoitaa juoksevia asioita. En pistäisi vastaan.

Vastaa

2 kommenttia artikkeliin “Tekoäly, Maagista! Ihminen korvataan? Mikä, miten ja koska?

  1. Olet, Lauri, äärimmäisen kiinnostavan ja monitahoisen asian äärellä. Markkinointimiehenä en malta olla ajattelematta, miten AI tulee muuttamaan myös tätä kenttää. Perinteiset mainosmuodot ovat monet jo nyt hätää kärsimässä kun selaimiin tuli adblockit ja niin TV:n katselu kuin paperilehtien lukeminenkin on vähentynyt.

    Muutos on pysyvää ja jotain tulee aina vanhan tilalle. Kun meillä kaikilla on digitaalinen assistentti, ei tarvitse kauaa miettiä, kuka silloin tietää meistä eniten. Sillä samalla hetkellä AI:stä tulee mainostajan halutuin kaveri. Tämä muutos tulee varmasti näkymään myös laajempana kehityksenä koko mainosalalla. Mainostoimistot löytävät itsensä joko kilpailemasta tai tekemästä yhteistyötä data- ja konsulttifirmojen kanssa, jotka ovat tottuneet käsittelemään informaatiota.

    Sinä päivänä kun et enää kuule Sirin sanovan ”Sorry, I didn’t quite get that” voittajia ovat ne firmat, jotka ymmärtävät datan ja luovuuden merkityksen omassa liiketoiminnassaan.

    /Harri

    1. Lauri Nousiainen Lauri Nousiainen sanoo:

      Harri! Ihan mieletön jatko, juuri näin. Datalla tulee olemaan vielä ennalta käsittämätön arvo. Jenkeissä on jo yrityksiä, jotka maksaa kuluttajille omien tietojen ylläpidosta kannassa. Täytyy tästäkin keskustella kun seuraavan kerran taas saman pöydän ääreen päästään. In the meanwhile, loistava tipsi ui vastaan linkedinissä, näille verkkokursseille täytyy osallistua kun tästä ehtii 🙂 https://www.coursera.org/learn/machine-learning

Vapauta kartta

Lukitse kartta

Ensimmäinen kotimme Helsingissä.

Eerikinkatu 28 9krs., 00100 HELSINKI. Tervetuloa!