Monet työelämän ja talouden tutkijat ympäri maailmaa: Kapitalismi kaipaisi uudistamista.

Monet työelämän ja talouden tutkijat ympäri maailmaa: Kapitalismi kaipaisi uudistamista.

Blogi

Monet työelämän ja talouden tutkijat ympäri maailmaa ovat jo todenneet, että kapitalismi kaipaisi re-bootia, ja se pitäisi keksiä uudelleen. Maailmalla puhutaan jo kapitalismin jälkeisestä ajasta, jopa talousmediaa myöden. Suomessa aiheesta on kuitenkin puhuttu varsin vähän, ja tekoja on nähty vielä vähemmän.

Koronakriisin mukanaan tuoman taloudellisen myllerryksen keskellä on hyvä hetki ravistella niitä arvoja ja kyseenalaistamattomia toimintalogiikoita, jotka kannattelevat yhteiskuntiamme ja talouttamme. Esimerkiksi — tuottaako länsimainen kapitalismi riittävästi hyvää meille kaikille? Onko sille vaihtoehtoja?

Kapitalismi ja markkinatalouden vapaus on länsimaisten yhteiskuntiemme peruskallio. Vapauteen liittyy aina yksilön vastuu ja valta käyttää vapautta oikein — tai ainakin pitäisi liittyä. Mutta onko kapitalismissa yksilöllä oikeasti valtaa?

Äärimmilleen vietynä kapitalismi on harvainvaltaa: keskittynyt omistus päättää. On paradoksaalista, että työelämässä sekä kapitalismi että sosialismi johtavat samaan lopputulokseen: yksilö on pelinappula, ja sellaiseksi hän usein myös itsensä tuntee. Lopputulos on, että työstä puuttuu merkityksellisyyden kokemus.

Suomessa tarvitaan kapitalismin buuttausta kenties enemmän kuin muulla. Miksi? Siksi, että talous on hyvin asiantuntijavetoista. Asiantuntijoilla on kyllä vastuuta, mutta lopullinen päätösvalta heiltä puuttuu. Todellinen päätösvalta on johdolla ja omistajilla.

 

Tarvitsemme tilalle ihmiskeskeisestä kapitalismia.

Ihmiskeskeisessä kapitalismissa osaamispääomaa tulisi kohdella samoin kuin vanhaa pääomaa. Osaamisella on arvo, ja asiantuntijayrityksissä se arvo on ihmisissä ja heidän osaamisessaan. Yksilö tai ryhmä on hankinnut osaamisen kovalla työllä ja usein pitkän ajan kuluessa. Tähän saakka kapitalismissa ei ole tunnustettu osaamispääomaa samalla tavalla kuin perinteisesti ajateltua pääomaa, jota voi omistaa ja vaihtaa markkinoilla.

Toinen ihmiskeskeisen kapitalismin ajatus on epätasa-arvoisuuden huomioiminen. Kapitalismi on tuottanut paljon hyvää, mutta sen pääomat ovat keskittyneet. Uudenlaisen kapitalismin perusajatuksena on se, että ihmisten osaamiseen perustuvat voitot jakautuvat laajemmalle joukolle. Ne jakautuvat osaamispääoman ja sen työpanoksen suhteessa.

Ihmiskeskeisessä kapitalismissa vanhasta raaka-aineiden teollisesta jalostamisesta siirrytään yhä vahvemmin ihmisten vahvuuksiin: palveluihin ja luovuuteen. Osaamisen ja kykyjen jalostamisesta tulee entistä tärkeämpää. Kun tästä osaamisesta jaetaan hedelmät tasaisesti osaajille itselleen, kasvaa myös ihmisten henkilökohtainen motivaatio lisätä omaa osaamispääomaansa.

Yhtäkkiä meillä on työelämässä passiivisten ”olen täällä vain töissä” -tyyppien sijaan ihmisiä, joilla on intoa kehittää omaa osaamistaan jatkuvasti ja parantaa omaan palveluasennettaan.

Idealismia, voi joku todeta. Mutta meillä ihmiskeskeinen kapitalismi toimii jo käytännössä, kokemuksemme ovat hyvin kannustavia. Ohjelmistoyrityksenä tämä toimintatapa on meille varsin helppo toteuttaa, sillä ihmiset ovat yrityksemme, ja he ovat myös itseohjautuvia, oman työnsä parhaita asiantuntijoita, vastuuntuntoisia toimijoita.

Haluaisin kuitenkin haastaa yhä useammat suomalaiset yritykset ja yrityksen perustamista miettivät ihmiset miettimään, voisiko uusi tapa omistaa olla mahdollinen muillakin aloilla? Millainen vanhustenhoito meillä olisi, jos lähihoitajat olisivat osaamispääomallaan myös osaomistajia?

Ihmiskeskeisen kapitalismin ansiosta Suomi voisi olla aidosti maailman onnellisin maa – myös työelämässä.

Tuomas Nousiainen

Vastaa

Ensimmäinen kotimme Helsingissä.

Eerikinkatu 28 9krs., 00100 HELSINKI. Tervetuloa!