Taloussanomat kirjoittivat viikonloppuna Nokian harkitsevan palkka-avoimuutta. Kasvavat ESG-vatimukset on mainittu myös jutussa.
"Nokia on yrittänyt etsiä, löytyisikö jo muista globaaleista teknoyhtiöistä viiteyhtiöitä tai esikuvia, niin kutsuttuja benchmark-tapauksia, joista ottaa oppia palkka-avoimuuteen siirtymisessä."
Luoto mainitaan jutun kuvatekstissä palkka-avoimien suunnan edustajana. Osallistumme tähän keskusteluun mielellämme.
Lisäämme keskusteluun palveluyhtiöiden (yritys)rakenneuudistukset, talousavoimuuden ja omistaja-avoimuuden. Näillä 2020-luvun suuntauksilla voimme ehdottomasti erottautua globaalissa kilpailussa ja rakentaa aivan uusia läpimurtoja. Nämä uudet ajatukset johtavat ihmis-, osaamispääoma- ja asiakaskokemuskeskeisyyteen palveluyhtiöissä.
www.is.fi
Pienissä it-firmoissa jopa kaikki palkkatiedot voivat olla avoimia, kuten Codeolla: ohjelmistokehittäjällä keskimäärin 6 652 euroa.Saisinko palkankorotuksen?
Vuoden alussa käydään tyypillisesti palkkakeskusteluja. Asiantuntijat antavat vinkkejä mediassa niiden aloittamiseen sekä läpikäymiseen. Työntekijät keräilevät rohkeutta ja esimiehet perusteluita. Olemme joskus urallamme nähneet myös asiakkaiden suosittelevan palkankorotuksia palveluyhtiön työntekijöille.
Entä jos olisi olemassa työyhteisö, jossa keskusteluita ei tarvitse käydä ja kaikki olisi 100% läpinäkyvää kaikille yhteisön omistajille? Toisiko tämä palveluyhtiöissä oikeudenmukaisuuden tunnetta ja vapauttaisi energiaa näistä keskusteluista johonkin olennaisempaan?
Muutamia vuoden 2020 nostoja, ennen kuin tuomme 2021 ajatuksia keskusteluun. Tebatti Talouselämästä 2.5.2020.
Ihmiskeskeisessä kapitalismissa on kolme tärkeää näkökulmaa:
1. Osaamispääomaa pitää kohdella samoin kuin muutakin pääomaa. Voisiko osaamispääomaa kohdella sijoitettavana pääomana?
2. Toinen ihmiskeskeisen kapitalismin ajatus on epätasa-arvoisuuden (inequality) huomioiminen. Uudenlaisen kapitalismin perusajatuksena on se, että ihmisten osaamiseen perustuvat voitot jakautuvat laajemmalle joukolle.
3. Ihmiskeskeisessä kapitalismissa vanhasta raaka-aineiden teollisesta jalostamisesta siirrytään yhä enemmän ihmisten vahvuuksiin – palveluihin ja luovuuteen.
Tebatti: Kapitalismi on vikatilassa ja se on syytä buutata
www.talouselama.fi
Ihmiskeskeisessä kapitalismissa työntekijöiden osaamispääomaa kohdellaan samoin kuin muutakin pääomaa.HS 31.1.2021/MIT:n taloustieteen professori Daron Acemoglu.
Kapitalismi tarkoittaa perinteisesti talousjärjestelmää, jossa tuotantovälineet eli pääoma ja maa ovat yksityisessä omistuksessa. Työmarkkinoilla pääoma vuokraa työntekijöiden työpanosta, josta maksetaan korvaus. Lisäksi pääoma ja työvoima voivat liikkua vapaasti.
Meidän mielestämme olemme jo nyt ajassa, jossa työvoiman inhimillinen pääoma muuttaa yhtälöä. Osaamisessa ja myös asiakaspalvelussa ratkaiseva inhimillinen pääoma on rinnastettavissa vanhaan pääomaan.
Näin vapaan liikkuvuuden kautta tulemme kulkemaan kohden uusia yritysrakenteita, joissa inhimillinen pääoma ansaitsee liittyessään yritykseen oman pääomansa mukaisensa omistuksen.
Meidän tapauksessa, palveluyhtiönä, osuus on erittäin korkea, koska koko tekemisemme pohjaa täysin osaamiseen ja asiakaspalveluun, jota inhimillinen pääomamme toteuttaa ja kehittää. Artikkelissa mainitaan myös tuottavuuden ja innovaatioiden sekä tulonjaon muuttamisen tärkeydet. Lisäämme tähän myös vastuullisuuden tärkeyden. Uskomme, että näitä tavoitteita on helpoin edistää nimenomaan yhteisellä päätöksenteolla ja kollektiivisilla intresseillä eikä harvainvallalla.
Artikkelissa pohditaan myös valtion roolia. Suomessa voimme olla erittäin kiitollisia siitä, että valtio pyrkii ainakin yhtenä toimena lisäämään inhimillisen pääoman määrää omilla toimillaan. Yritykset puolestaan voivat kantaa mielestämme vastuun siitä, millaisissa rakenteissa pääoman tuottavuus ja motivaatio on korkeimmillaan. Näin kaikki voittaa.
HS debatoi sunnuntaina 17.1.2021 hyvästä elämästä. Sitran tutkimuksen mukaan Korona-aikana ihmiset määrittelevät uudelleen, millainen on hyvä elämä?
Tutkimuksen mukaan ihmisillä on kestävän ja hyvän elämän elämiseen auttaville ratkaisuille kysyntää, mutta yritykset ja instituutiot ovat vastanneet tähän hitaasti. Olemme mielellämme mukana tässä keskustelussa.
Mielestämme työyhteisö voi etsiä näitä ratkaisuja yhteisen päätöksenteon kautta sekä valitsemalla itselleen sopivat arvot. Luodossa oikeudenmukaisuus tarkoittaa päätöksiä mm. kuudesta lomaviikosta sekä muista työajan joustoista, jotka tukevat osakkaidemme jaksamista. Kokeilemme tänä vuonna kumppaneita, kuten Hintsa Performance, Auntie ja Fibaco hyvinvointimme lisäämiseksi. Mielestämme tärkeintä on yhdessä ideoiminen ja päättäminen, tämä takaa sen, että meillä on jatkossakin syvällinen ymmärrys työyhteisömme jäsenien arjesta.
www.sitra.fi/julkaisut/elamantavat-pandemian-jalkeen/
Elämäntavat pandemian jälkeen - Sitra
www.sitra.fi
Korona-pandemian leviämiseen liittyvät rajoitukset ovat pakottaneet ihmiset järjestämään arkensa uusiksi. Poikkeusolot ovat muuttaneet monen elintapoja hetkellisesti kestävämpään suuntaan. U...Iso peukku tänään tälle kirjoitukselle!
... "Entistä useammasta työntekijästä tulee siis jatkossa omistaja, ja se on erinomainen asia. Työntekijät tulevat jakamaan yrittäjyyden riskiä, mutta myös mahdollista kasvua, menestystä ja arvonnousua.
Usein sitouttamista tarkastellaan taloudellisesta näkökulmasta, mutta omistajuuden henkinen puoli on yhtä tärkeä. Tunnetta siitä, että on päätöksentekijä, ei pidä väheksyä sitoutumisen ja sisäisen motivaation lähteenä. Fiksu firma käyttää sitä hyödyksi. Kun osaamisen lisäksi motivaatio kasvaa, yritys menestyy paremmin."...
Omistaminen merkitsee muutakin kuin rahaa
www.kauppalehti.fi
Helppo omistajuuden malli tekee meistä yhteiskuntana houkuttelevamman, ja siitä hyötyvät kaikki, kirjoittaa Kauppalehden toimittaja Päivikki Pietarila.
